Turussa Taisto Lindeman oli tavallinen lapsi muiden joukossa, kavereiden kesken Tase. Kun hän oli kuudennella luokalla, perhe muutti ja hän aloitti koulun syksyllä 2002 Nurmijärvellä pienellä ala-asteella. Välitunnilla lapset pelasivat polttopalloa. Taisto yritti leikkiin mukaan, mutta ”mannen” tai ”mustalaisen” käskettiin pysyä poissa. Taisto oli ihmeissään.
Opettaja huomasi Taiston tilanteen ja keskusteli hänen kanssaan asiasta. Tunneilla opettaja puhui monesti hienovaraisesti syrjinnästä ja rasismista koko luokalle. Opettaja ei nostanut Taistoa esille, mutta Taisto tiesi tämän johtuvan hänestä.
Kotona Taisto keskusteli kiusaamisesta äidin kanssa. Enkö minä olekaan tavallinen lapsi, Taisto ihmetteli. Äiti kertoi, että pienellä paikkakunnalla ei olla totuttu erinäköisiin ihmisiin. Hän kehotti Taistoa olemaan oma itsensä, niin muut kyllä tajuaisivat hänen olevan tavallinen ihminen.
Yläasteen Taisto aloitti samassa koulussa isosiskonsa kanssa. Seitsemännen luokan alkupuolella ruokalasta poistuessaan jo ala-asteelta tuttu poika tönäisi Taistoa ja käski mannen pysyä poissa tieltä. Isosisko huomasi tilanteen ja nappasi poikaa hupusta kiinni. Sisko käski poikaa lopettamaan Taiston kiusaamisen ja välittämään samat terveiset kaikille Taiston kiusaajille.
Kiusaaminen loppui, mutta ajatus erilaisuudesta jäi. Voinko koskaan olla muiden silmissä muuta kuin mustalainen, jos noudatan perinteisen romanikulttuurin tapoja, kunnianhimoinen Taisto mietti.
Romanikulttuuri perustuu kunnioitukseen
Yläasteikäinen Taisto heräsi kouluaamuina itsekseen sisarustensa kanssa. Vanhemmat olivat jo lähteneet töihin. Nuoret hoitivat aamutoimet ja lähtivät kouluun itsekseen. Myöhemmin päivällä perheen ollessa kotona, vanhemmat lähtivät välillä omille menoilleen tai ulkoiluttamaan koiraa ja menivät illalla aikaisemmin nukkumaan.
Aikuistuvat romaninuoret eivät käytä vessaa vanhempien läsnä ollessa. Tämä on kunnioitusta ja häveliäisyyttä, joihin monet romanikulttuurin tavat perustuvat. Näinpä romaniperheen elämänrytmi muotoutuu sellaiseksi, ettei asiaa tarvitse miettiä, eikä siitä tarvitse erikseen sopia. Kaikki vain tapahtuu. Taiston ei yläasteella vielä tarvinnut välittää tästä, mutta vanhemman siskon vuoksi perheen rytmi muotoutui sellaiseksi, että sisko pystyi elämään normaalisti kotona.
Sisko alkoi myös pestä pyykkinsä itse. Taiston ei tarvinnut, koska hän on mies. Niin pyykkien pesu kuin vessassa käynti liittyvät häveliäisyyteen ja hygieenisyyteen. Astioita ei laiteta lattialle. Ennen vanhaan tapana oli laittaa maahan tippunut astia tiskin sijasta roskiin. Nykyään maahan pudonnut astia tiskataan. Vanhat tavat juontavat juurensa kiertolaisuusaikoihin, jolloin varsinkin hygieenisyys oli tärkeää tautien takia. Tapoihin kasvetaan pienestä pitäen, eivätkä ne ole hankalia noudattaa. Ne ovat ennemminkin elämäntapa.
Romanikulttuurissa ei puhuta seksuaalisuuteen liittyvistä asioista eri-ikäisten romanien kanssa. Esimerkiksi seurustelu ja parisuhde sekä raskaus ovat vaiettuja aiheita vanhempien kanssa. Tietoa aiheista saadaan muualta kuin vanhemmilta.
Taisto pystyy puhumaan kaikesta sisarustensa kanssa. Kun isosisko alkoi tapailla valkolaismiestä, lapset pystyivät puhumaan asiasta keskenään. Vanhemmat saivat tietää asiasta kiertoteitse ja nuoren pariskunnan yhteen muuton käytännön puoli suunniteltiin vanhempien kanssa yhdessä.
Unelma omasta asunnosta
Koulussa Taisto vietti paljon aikaa vanhempien opiskelijoiden kanssa. Kaveriporukka ei valikoitunut etnisen taustan perusteella. Kiusaamisesta jäänyt erilaisuuden tunne vahvisti hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Hän halusi edetä elämässään ilman minkäänlaista leimaa.
Monet kerrat Taisto uhosi kotona äidilleen muuttavansa pois. Hän halusi aloittaa oman elämän omin tavoin. Yhdeksännellä luokalla hän aloitti koulun ohessa työt paikallisessa parturi-kampaamossa. Se oli ainoa paikka, minne hänet otettiin töihin. Muut nuoret kävivät pussikaljalla, Taisto töissä.
Yläasteen jälkeen Taisto aloitti oppisopimusopinnot suuremmassa parturi-kampaamossa. Siellä hän tutustui asiakkaaseen, vanhempaan rouvaan, jonka kanssa puhui elämästään ja unelmistaan. Sattumalta rouva työskenteli asuntoalalla.
Eräänä päivänä työpaikan puhelimesta kyseltiin, oliko Tase töissä. Sama vanhempi rouva soitti ja kertoi löytäneensä mielestään Taselle sopivan asunnon, jos hän vielä haluaisi muuttaa. Taisto ei empinyt. Takuuvuokrarahatkin olivat valmiiksi säästössä.
Siinä se nyt on, Taisto läväytti uuden asuntonsa avaimet keittiön pöydälle. Aiempaa uhoa muutosta äiti ei ollut ottanut tosissaan. Siitä alkoi varsinainen keskustelu. Mistä sinä olet saanut asunnon, kuka sen maksaa, kysymyksiä sateli äidiltä.
Asia käytiin tarkasti läpi. Taisto ei ollut muuttamassa kauas, vaan ihan kävelyetäisyyden päähän ja hän kävi töissä. Vanhemmat päästivät 16-vuotiaan lapsensa muuttamaan, mutta äidistä näki, että hän oletti Taiston palaavan maitojunalla takaisin kotiin. Näin ei käynyt.
Perinteinen romaniasu erottuu joukosta
Romanikulttuurin pukeutumissäännöt liittyvät kunnioitukseen ja häveliäisyyteen. Asun tulee olla peittävä. Sillä kunnioitetaan vanhempia romaneja. Iho, päätä ja käsiä lukuun ottamatta, tulee olla peitettynä. Myös vartalon muodot piilotetaan.
Historiassa muutkin kuin romanit pukeutuivat peittävämmin. Kun valtaväestön muoti muuttui vapaammaksi, romanien pukeutuminen säilyi siveellisenä. Taloudellisen tilanteen parannuttua, romaniasut ovat muuttuneet näyttävämmäksi kuin kiertolaisaikoina.
Muista kulttuurin tavoista poiketen, pukeutuminen on romanin oma päätös. Muut tavat opitaan kotona ja kulkeutuvat näin seuraavaan sukupolveen. Kun romaniasu kerran puetaan, siitä ei enää luovuta. Poikkeuksena tähän voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, sillä varsinkin naisten käyttämä asu on raskas.
– Miksi ihmeessä haluat pukea sen? Olet lopun ikää sen vanki, Taisto sanoi isosiskolleen.
Taiston isosisko oli ilmoittanut, että haluaa pukea perinteisen romaniasun. Äiti messusi monta viikkoa asiasta. Hän pyysi lastaan miettimään asiaa tarkkaan jokaiselta kantilta. Taisto sanoi siskolleen samaa, mutta vielä radikaalimmin.
Se leimaa sinut loppuelämäksi. Mieti, kun menet työhaastatteluun, niin olet aivan erilainen työnhakija kuin muut. Eikä asua niin vain jätetä, Taisto perusteli siskolleen. Mutta siskon päätös ei muuttunut.
Taistolle sen sijaan oli taas selvää, että hän ei tule koskaan pukemaan romanikulttuurin mukaista asua. Vanhemmat eivät koskaan edes kysyneet, aikooko Taisto pukea romanityyliin. Hänelle riitti, että hän erottuu muuten ulkonäöllisesti valtaväestöstä. Muuta leimaa hän ei halunnut kannettavakseen.
Pitkät tummanruskeat kiharat hiukset, musta leveä samettihame, kirjava mustavalkoinen yläosa, eli röijy, sekä näyttävät kultaiset korvakorut. Taisto pistäytyi romaniasua kantavan ystävänsä kanssa kauppaan.
Myyjä pyysi Taistoa ja hänen naispuolista ystäväänsä odottamaan hetken aikaa kassalla. Lähtikö hän hakemaan vaihtorahaa, Taisto mietti. Myyjän mukana kassalle saapui vartija, joka pyysi Taiston ystävää seuraamaan häntä takahuoneeseen. Pöllitkö jonkun Kinder Buenon vai mitä, Taisto kysyi ystävältään hölmistyneenä ja sai kieltävän vastauksen. Taisto joutui odottamaan ulkopuolella.
Takahuoneessa vartija pyysi Taiston ystävää palauttamaan hyllystä varastamansa tavaran. Hän kielsi varastaneensa mitään. Tilanne tarkistettiin valvontakameranauhalta. Paljastui, että Taiston ystävä oli ottanut hyllystä tuotteen, tarkastellut sitä ja laittanut sen takaisin hyllyyn.
Taiston ystävä käveli tyynenä takahuoneesta pois. Hän ei ole tilanteesta moksiskaan ja oli valmis lähtemään. Taisto ei suostunut lähtemään ennen kuin hänen ystävältään pyydetään anteeksi. Anteeksipyyntö tuli, mutta Taisto oli edelleen hämillään. Tällaistako tämä aina on?
Ennakkoluulot voivat rajata romanin mahdollisuuksia
Romanit saapuivat Suomeen noin 500 vuotta sitten. He elivät kiertolaisina viime vuosisadan puoliväliin asti ja tekivät elämäntapaansa sopivia töitä. Nopea kaupungistuminen vei romanien perinteiseltä elämäntavalta pohjan. Nykyään Suomessa asuu romaneja yli 10 000. Heistä noin kolmannes asuu Uudellamaalla.
Romano mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlundin mukaan nykypäivän monet ongelmat romanikulttuurissa pohjautuvat juurikin nopeaan kaupungistumiseen. Työt vähenivät ja koulutuksessa oltiin jääty jälkeen, koska kiertolaisuuden takia koulunkäynti oli ollut hankalaa. Muun yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä seurasi monien kohdalla syrjäytymistä ja rikollisuutta. Suomen romaniväestön koulutus- ja työllisyystaso ovat parantuneet, mutta eivät ole vieläkään valtaväestön tasolla.
Perinteinen romanikulttuurin edustaja on helppo tunnistaa. ”Sulkeutunut” yhteisö ei paljon puhu itsestään valtaväestölle, minkä takia ennakkoluuloja syntyy helpommin. Åkerlundin mukaan mediassa romanikulttuuria käsitellään usein negatiivisessa valossa, mikä lisää ennakkoluuloja heitä kohtaan.
Romanien on vaikea puhua medialle tietyistä asioista, koska heidän kulttuuriin kuuluvan kunnioituksen ja häveliäisyyden takia vanhemmille romaneille ei kaikista asioista puhuta ja vanhempi romani voi lukea tai katsoa jutun. Tämän takia romanikulttuuriin liittyvät asiat on vaikea ymmärtää median välityksellä.
Åkerlund sanoo romaniyhteisön olevan hieman kahtia jakautunut. On romaneja, jotka haluavat kouluttautua ja työskennellä. Sitten on toinen ääripää, joka ei välitä yhteiskunnan normeista. He ovat antaneet periksi ja alkaneet elää pääväestön ennakkoluulojen mukaisesti, rötöstellen.
Taisto kunnioittaa romanivanhempiaan
Tummat, siistit housut ja pitkähihainen paita päällä Taisto nousee autostaan vanhempien talon pihalla. Sisällä äiti huikkaa hänet tervetulleeksi ja isä läimäyttää häntä olkapäälle. Kiva, kun tulit käymään, hän sanoo pojalleen. Ei kättelyä tai halauksia. Ne eivät kuulu romanikulttuurin tapoihin. Valkolaisia voi kätellä.
Äiti on tehnyt ruuan kuten aina. Lapsenakin Taisto saattoi löytää kaverinsa kotoaan syömästä. Kunnioitus näkyy vanhempien ja lapsen välisessä keskustelussa. Vanhemmat haluavat tietää, onko Taisto syönyt hyvin, työkuvioista ja muusta yleisestä.
Kun Taisto alkaa tehdä lähtöä, äiti pakkaa hänelle kassillisen tavaraa mukaan, niin kuin aina. Kaalilaatikkoa, foliota, leivinpaperia ja käsipyyhkeitä. Käsipyyhkeet olivat kaupassa tarjouksessa, niin ajattelin niiden tulevan sinulle tarpeeseen, äiti perustelee.
Isä taas kantaa kassin Taiston autoon. Samalla hän tarkistaa, löytyisikö autosta vikoja. Vaikka Taisto elää eri tavalla kuin he, vanhempien teoista huokuu, että he välittävät lapsestaan. Sanoja tämän kertomiseen ei tarvita.
– Aja varovasti, he huikkaavat pojalleen, kun hän nousee autoon ja kaartaa pois pihalta takaisin omaan elämään.
Muuttuva maailma muuttaa kulttuuria
Vaaleahiuksinen nainen baaritiskillä tervehtii Tasea varmuuden vuoksi kahteen kertaan hänen kävellessään ohi. Kanta-asiakkaat tuntevat Tasen hyvin hänen työpaikallaan baarissa Hyvinkäällä. Kadulla ohikulkijat tervehtivät tuttua Tasea.
Teini-iässä tehdyt päätökset ovat tuoneet 26-vuotiaan Taiston tähän pisteeseen. Hän on työskennellyt aina. Parturi-kampaaja, Suomen nuorin hiusmuotikouluttaja, vapaaehtoistyöntekijä romanikylässä Romaniassa, nyt baarimikko ja omaa albumia hiljalleen työstävä laulajanalku. Moni romanikulttuurin tapa on säilynyt Taiston elämässä kotoa muuton jälkeen. Hän ei edelleenkään laita astioita lattialla ja vanhemman romanin tavatessaan hän peittää ihonsa esimerkiksi laskemalla paidan hihat alas.
– Romanikulttuurissa on paljon hyvää, hän toteaa kahvikupin ääressä hihat ylös käärittynä. Meidät on opetettu selviytymään tilanteesta kuin tilanteesta, kunnioittamaan muita ihmisiä ja romanit ovat tosi taiteellisia.
Maailma muuttuu ympärillä ja se vaikuttaa kulttuureihin. Romanikulttuurikin on muuttunut vuosien saatossa vapaammaksi, mutta pääosin vanhat tavat ovat pysyneet. Taisto olisi valmis muuttamaan lisää varsinkin pukeutumisessa.
– Muutoksen pitäisi lähteä nuorista, mutta tuntuu, että moni nuori haluaa elää vanhan kulttuurin mukaan. Jokainen toki saa minun puolestani elää, miten haluaa.
Mutta mihinkään nuoria ei voi pakottaa. He saavat vanhetessaan itse päättää, miten elävät. He päättävät, pukeutuvatko romaniasuun tai kohtelevatko Taistoa, kuten muita vanhempia romaneja. Mutta hän ei vaadi romanikulttuurin mukaista kunnioitusta itseään kohtaan ja sallii vieraidensa käyvän hänen kotonaan vessassa, milloin he haluavat. Taisto toivoo, että hänet nähtäisiin ihmisenä.
– Ihmisten tulisi jättää ennakkoluulot ja kohdata ihmiset ihmisinä kulttuurista riippumatta.
Teksti: Olli Juntunen ja Hannu Tölli
