Yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tehtävistä on lapsiemme tulevaisuuden luominen. Lastenjournalismin rooli tässä prosessissa on usein aliarvioitu, mutta sen merkitystä ei voi perustellusti kiistää.
Lastenjournalismin avulla lapset voivat osallistua aktiivisesti maailmaansa, tehdä kysymyksiä ja tulla kuulluksi. Se ei ainoastaan opeta heille kriittistä ajattelua ja mediatietoisuutta, vaan myös rohkaisee heitä osallistumaan ja ottamaan kantaa asioihin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä.
Lapset ovat usein uutisten, erityisesti kriisiuutisten, passiivisia kuluttajia. He näkevät ja kuulevat uutisia, joita he eivät välttämättä ymmärrä tai jotka saattavat jopa pelottaa heitä. Lastenjournalismin tavoitteena on tehdä uutisista lapsille ymmärrettäviä, kiinnostavia ja merkityksellisiä.
On tärkeää, että lapsijournalismi ei supistu pelkästään lasten aiheiden käsittelyyn, vaan lapset otetaan mukaan myös yleiseen uutisvirtaan. Lapset voivat ja heidän tulisi osallistua keskusteluun kaikista yhteiskunnallisista kysymyksistä – omasta näkökulmastaan käsin.
Lastenjournalismin tulisikin olla monipuolista, erilaisten aiheiden ja genrejen käsittelyä informatiivisista uutisista viihdyttäviin reportaaseihin ja syväluotaaviin henkilöhaastatteluihin. Lastenjournalismin on oltava myös aktiivista: lapset eivät ole pelkkiä uutisten vastaanottajia, vaan he voivat olla myös niiden tekijöitä.
Yhteenvetona lastenjournalismi on tärkeä osa demokraattista kasvatusta. Se opettaa lapsille tiedonhakua, kriittistä ajattelua ja aktiivista kansalaisuutta. Lastenjournalismi voi antaa lapsille välineet, joilla he voivat muuttua passiivisista uutisten kuluttajista aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka kykenevät muodostamaan omia mielipiteitä ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
