Lastenjournalismi on valtavan tärkeä työkalu, jolla niin pienimpien kuin hieman isompienkin lasten maailmankuvaa avataan, laajennetaan ja selkiytetään. Se on myös oivallinen tapa kasvattaa kriittisiä, ajattelevia ja vastuullisia kansalaisia.
Ennen kaikkea lastenjournalismin on oltava ymmärrettävää, kiinnostavaa ja kohderyhmälle sopivaa. Tässä haasteessa yhdistyvät niin pedagogiikka, journalismi kuin psykologia. Pelkkien asioiden kertominen lapsille yksinkertaisesti ei ole riittävää, sillä jutun tulee herättää myös kiinnostusta ja innostusta, sekä tarjota lapselle välineitä toimia omassa ympäristössään ja tulevaisuudessa laajemmin yhteiskunnassa.
Lastenjournalismin taustalla on ajatus siitä, että lapset ovat täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus saada ajankohtaista, ikäisilleen soveltuvaa tietoa ympäröivästä maailmastaan. Heillä on oikeus tietää, mitä maailmassa tapahtuu, olivat asiat sitten iloisia, surullisia, kaukaisia tai lähellä.
Monesti unohdamme, miten paljon lapset saavat tietoa ja ymmärrystä myös niin kutsutuista “isoista” asioista. He osaavat yllättävän hienosti tulkita maailmaa omaan elämäänsä suhteutettuna. Lastenjournalismin tärkein tehtävä voikin olla juuri uutisten tarjoaminen lapsen omassa mittakaavassa.
Lastenjournalismin merkitys ei kuitenkaan ole elintärkeä ainoastaan lapsille itselleen. Se on tärkeää meille kaikille, sillä lapset ovat yhteiskuntamme tulevaisuus. On meidän kaikkien etu, että tulevaisuuden kansalaiset ovat valveutuneita, kriittisiä ja kiinnostuneita maailmasta ympärillään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lastenjournalismi on pitkälti tasapainottelua monen eri seikan kesken. Sen on oltava informatiivista, mutta silti mielenkiintoista ja sopivaa lapselle. Tärkeintä on kuitenkin, että sillä luodaan puitteet paremmalle tulevaisuudelle – lasten silmin nähtynä, lasten äänellä kerrottuna.
Muutosta tarvitaan
Ensimmäisen rivin otsikko voisi olla myös “Lapset ansaitsevat laadukasta journalismia – mitä meidän tulisi tehdä toisin?”
