Vanhempiemme ja isovanhempiemme aikana lapsen näkökulma oli asia, jota ei juurikaan otettu huomioon uutisissa ja median viestinnässä. Nykypäivänä, meidän tehtävämme lasten ja nuorten parissa työskentelevinä aikuisina on kuitenkin huolehtia siitä, että lapset saavat äänensä kuuluviin. Tästä huolehtimiseen yksi tärkeä väline on lastenjournalismi.
Lasten uutisia tuottettaessa on oltava erityisen huolellinen. On tärkeää valita ajankohtaisia aiheita, joilla on merkitystä lapsen elämässä. Esimerkiksi ilmastonmuutos, koulukiusaaminen tai digitaalisen ajan ilmiöt voivat olla juuri sellaisia teemoja, jotka koskettavat lasta syvällisesti.
Lisäksi viestinnän tulee olla lapsen ymmärtämää, eikä aiheen vakavuutta tule vähätellä. Lapset ovat yllättävän tarkkanäköisiä havainnoitsijoita, ja he myös ymmärtävät asioita, joita aikuinen ei välttämättä osaa edes ajatella. Siksi lapsille suunnatun journalismin tärkein tehtävä on tarjota lapsille tietoa heitä koskevista asioista siten, että he voivat omaksua uutta tietoa ja muodostaa siitä mielipiteensä.
Kun pieni lapsi saa mahdollisuuden tutustua maailmaan ja sen ilmiöihin omalla kielellään, se tukee hänen maailmankuvansa rakentumista ja luo perustaa kriittiselle ajattelulle. Lisäksi lastenjournalismi auttaa lasta ymmärtämään aikuisten maailmaa, joka voi ajoittain tuntua sekavalta ja monimutkaiselta.
Jotta lasten ääni tulisi kuuluviin, tarvitsemme lastenjournalismia. Sen avulla vahvistamme lasten oikeutta tietää, ymmärtää ja osallistua. Lapsen on oltava tiedon saaja, ei vain sen vastaanottaja. Ja meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että tämä tapahtuu.
Yhteenvedoksi voidaan todeta, että lastenjournalismi on keskeisessä roolissa kyetessään ohjaamaan tulevaisuuden sukupolvia informoituun, kriittiseen ajatteluun ja omaan, perusteltuun mielipiteenmuodostukseen. Se tarjoaa välineitä maailman ymmärtämiseen ja tuo esiin lasten näkökulman – ei vain aikuisten tulkitsemana, vaan heidän omista lähtökohdistaan kertomana. Tämä on lapsen oikeus ja meidän velvollisuutemme aikuisina.
