Suomalaisen journalismin itsesääntely nojaa yhteen lyhyeen asiakirjaan: Journalistin ohjeisiin. Julkisen sanan neuvoston (JSN) kannatusyhdistys hyväksyi uudistetut ohjeet 24.4.2024, ja ne tulivat voimaan 1.10.2024. Edelliset ohjeet olivat olleet voimassa vuoden 2014 alusta, joten kyse oli ensimmäisestä isosta päivityksestä kymmeneen vuoteen. Toimittajaopiskelijalle ohjeet ovat arjen työkalu: ne ohjaavat sitä, miten tietoa hankitaan, miten haastateltavia kohdellaan ja miten virheet korjataan.
Mikä JSN on ja miksi ohjeilla on väliä?
Julkisen sanan neuvosto perustettiin vuonna 1968. Se on median itsesääntelyelin, jonka tehtävä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Kuka tahansa voi kannella JSN:lle, jos katsoo itsesääntelyyn sitoutuneen median rikkoneen Journalistin ohjeita. Jos neuvosto antaa huomautuksen, median on julkaistava se. Ohjeita ei ole tarkoitettu rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteeksi, vaan ne kuvaavat ammattikunnan omaa käsitystä vastuullisesta työstä.
Ohjeet koskevat kaikkea toimituksellista sisältöä
Uusien ohjeiden johdannossa todetaan, että ne koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan aineistoa, jonka toimitus on laatinut, tilannut, muokannut tai nostanut esille riippumatta esitystavasta ja siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Muotoilu on tärkeä tekoälyn aikakaudella: jos toimitus julkaisee algoritmin tai tekoälyn avulla tuotettua sisältöä, vastuu on silti toimituksella. Ohjeiden mukaan päätösvallan on oltava aina toimituksella.
Tiedonhankinta: tarkistaminen ja lähteet
Ohjeiden ydin on kohdassa 7: journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kohta 9 täsmentää, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu. Tämä on hyvä muistaa, kun uutinen kiertää sosiaalisessa mediassa tai toisen median jutussa. Kohdan 10 mukaan lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Nimettömiä lähteitä koskeva kohta 13 laajeni. Lähdesuoja on edelleen journalistin oikeus ja velvollisuus, mutta kun kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävistä tiedoista tai erittäin kielteisestä julkisuudesta, toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö ja avattava, miten lähteen luotettavuus on varmistettu – lähdesuojaa vaarantamatta.
Haastateltavan oikeudet
Haastateltavalla on oikeus tietää etukäteen, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai taustaksi, ja missä yhteydessä hänen lausumiaan käytetään (kohta 18). Hänelle on kerrottava myös, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Kohta 19 on käytännön kannalta merkittävä: haastateltavan pyyntöön tarkastaa omat lausumansa tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastusoikeus koskee kuitenkin vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Kohdan 20 mukaan haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa suostutaan vain, jos olosuhteet ovat haastattelun jälkeen olennaisesti muuttuneet tai julkaiseminen olisi uuden tiedon valossa selvästi kohtuutonta. Erityistä huolellisuutta vaaditaan, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa.
Kaupallinen yhteistyö ja ulkopuolinen rahoitus
Piilomainonta on torjuttava, ja mainosten ja kaupallisen yhteistyön on erotuttava toimituksellisesta aineistosta selkeästi (kohta 16). Uutena asiana kohta 17 käsittelee toimituksellisen työn ulkopuolista rahoitusta, kuten säätiöiden apurahoja: rahoittaja on tuotava esiin, jos se vaikuttaa aihevalintaan, ja sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa. Kohta 4 kieltää käsittelemästä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyödyn mahdollisuus tai oma kaupallinen yhteistyö.
Virheet korjataan näkyvästi
Korjauskäytäntö tiukentui. Kohdan 35 mukaan olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian ja niin, että korjaus tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti – kaikissa kanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu. Yleisölle on kerrottava, mikä virhe oli sekä miten ja milloin se korjattiin. Median on myös kerrottava, miten virheistä voi ilmoittaa. Kohta 37 puolestaan linjaa, ettei julkaistua sisältöä saa poistaa selvästi julkaisun jälkeen kuin erityisen painavista syistä.
Yleisön tuottama sisältö
Ohjeiden liite käsittelee yleisön itse julkaisemaa sisältöä, kuten kommentteja. Toimituksellisen ja yleisön sisällön raja on pidettävä selvänä, ja toimitus vastaa moderoinnista omilla sivuillaan ja sovelluksissaan. Lapsille ja nuorille suunnattua sisältöä on valvottava erityisen huolellisesti. Väkivaltaan tai syrjintään yllyttävät ja ihmisarvoa loukkaavat sisällöt on poistettava viipymättä.
Vinkit opiskelijatoimittajalle
- Lue ohjeet kokonaan – niitä on vain 37 kohtaa ja liite.
- Kerro haastateltavalle aina, missä ja miten juttu julkaistaan.
- Tarkista myös jo julkaistut tiedot ja mainitse lähteet.
- Jos käytät tekoälytyökaluja, muista että vastuu on sinulla ja toimituksella.
- Korjaa virheet avoimesti ja kerro korjauksesta.
Kun ohjeet ovat selkärangassa, niistä tulee luonteva osa työtä eikä ulkoa opeteltava sääntölista.
