Suomessa 15–29-vuotiaista noin viisi prosenttia on syrjäytyneitä. Heistä kaksi kolmasosaa on miehiä.

Parikymppisistä miehistä työelämän ja opiskelun ulkopuolella on joka viides. Määrä on kasvanut kymmenen vuoden takaisesta, selviää Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tekemästä koulutusvertailusta.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on sanonut nuorten miesten syrjäytymistä yhdeksi yhteiskunnan suurimmista ongelmista tällä hetkellä.

Joka kymmenes poika on vailla läheistä ystävää.

– Yksinäisyys on yksi isoimmista tekijöistä, miksi meille hakeudutaan. Taustalla voi olla kiusaamista ja erilaisia ulkopuolelle jäämisen kokemuksia, kertoo Kalle Laanterä Poikien Talosta.

Laanterä on Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Poikien Talon johtaja. Talo tarjoaa sosiaalista nuorisotyötä sukupuolisensitiivisellä otteella 10–28-vuotiaille pojille ja nuorille miehille.

– Me näemme sukupuolen moninaisena ja annamme tilaa sen kaikille ilmenemis- ja kokemismuodoille.

Talolla sukupuolta ei määritellä pelkän biologian kautta. Tervetulleita ovat kaikki pojiksi ja miehiksi itsensä identifioivat ikärajojen puitteissa.

Talolta yksilöllistä tukea ja uusia kavereita

Poikien Talo tavoittaa vuositasolla suunnitelmallisen tuen piiriin noin 200 poikaa ja nuorta miestä. Yksi kävijöistä on datanomiksi opiskeleva Joakim.

– Kyllä minä melkein kaikki täältä tunnen, toteaa Joakim, kun kysytään, onko hän tutustunut talon muihin kävijöihin.

26-vuotias Joakim on käynyt Poikien Talon yhteisötoiminnassa parin vuoden ajan. Hän alkoi alun perin käydä yksilötapaamisissa äitinsä ehdotuksesta vuonna 2012. Taustalla hänellä oli masennusta.

Talolla Joakim nauttii eniten vapaasta ajanvietosta ja pelailusta kavereiden kanssa. Ystävyyssuhteet ovat ulottuneet myös talon ulkopuolelle.

– Yhden kaverin kanssa käytiin viikonloppuna motocross-tapahtumassa ja keskiviikkoisin yleensä saunotaan yhdessä saunavuorollani.

Monenlaista tukea saman katon alta

Valtioneuvoston teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla menee huonommin elämän kaikilla osa-alueilla. He muun muassa suhtautuvat tulevaisuuteensa pessimistisemmin, luottavat ihmisiin vähemmän ja äänestävät harvemmin verrattuna koko ikäluokkaan.

Syrjäytymisen mukanaan tuomat ongelmat ovat usein moninaisia, ja Poikien Talolla pyritäänkin tarjoamaan tarvittava tuki yhdessä paikassa. Talolla järjestetään avointa yhteisötoimintaa kahtena iltana viikossa. Siellä kokoontuu myös erilaisia ryhmiä ja tarjotaan mahdollisuus yksilötukeen. Seksuaalisuuteen liittyvää tukea on tarjolla, myös seksuaalista väkivaltaa kokeneille.

Poikien Talon ohjaajat tutustuvat aluksi jokaiseen kävijään ja pyrkivät luomaan luottamuksellisen suhteen. Ohjaajat tekevät jokaiselle henkilökohtaisen suunnitelman, jonka avulla pystytään arvioimaan, hyötyykö asiakas saamastaan tuesta.

– Keskeistä meillä on turvallisuus. Moni kävijä kokee turvattomuutta ja taustalla saattaa olla kokemuksia kiusaamisesta tai väkivallasta, Laanterä kertoo.

Talon tavoitteena on tarjota paikka, jossa voi olla omana itsenään ja kokea olevansa hyväksytty. Nuori näkee, ettei ole yksin asioidensa kanssa ja huomaa, että onkin hyväksytty sellaisena kuin on.

Työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevat 20–24-vuotiaat aikavälillä 2005–2015

Miehet: 12,2–21,1 prosenttia

Naiset: 13,9–15,4 prosenttia

Lähde: OECD:n koulutusvertailu

Teksti ja kuva: Eemeli Sarka