Tarinallisuus tunkee journalismiin, mainontaan ja politiikkaan. Aina tarinaan ei voi luottaa.

Eräs suosituimmista tarinoista on niin sanottu valaistumiskertomus, pyhimyskertomuksille ominainen kääntyminen. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen johdossa toiminut uusnatsi Esa Henrik Holappa, luopui rasistisista aatteistaan ja rakastui englannin kielen kurssilla kiinalaisnaiseen. Holappa ja hänen nykyinen vaimonsa, Dani, kertoivat suhteestaan helmikuussa Kodin Kuvalehdelle.

Tämän tyyppisille artikkeleille on tunnusomaista tunnepitoisuus. Kirjallisuuden tutkija ja Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia- projektin vetäjä, Maria Mäkelä on tutkinut, minkälaisia vaikutuksia tarinallistamisella on yksilöihin ja yhteiskuntaan. Hänen mukaansa tarinat inspiroivat. Toisaalta ne pitävät yllä yksinkertaistettua ja kapeaa maailmankuvaa.

Tarinat auttavat ymmärtämään vaikeita asioita

Median tarinallistuminen alkoi Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Bisnesmaailmasta lähtöisin oleva tsemppihenki levisi self-help-kulttuurin myötä. Amerikkalaisen yrittäjähengen mukaisesti yhteisössä kuin yhteisössä kannattaa osata kertoa motivoivaa tai inspiroivaa tarinaa.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tiedon leviäminen on nopeutunut ja maailma on hukkumaisillaan informaatiotulvaan. Ihmiset saattavat kokea, että heillä on yhä vähemmän valtaa omaan elämäänsä.

Erilaiset kasvukertomukset tiivistävät vaikeat asiat ihmisen kokoisiksi. Keskeistä on, että niihin liittyy kokemus, johon voi kiinnittyä.

— Kertomuksellisuus kulkee käsi kädessä ruumiillisuuden kanssa. Kertomus ja tunne ovat kuin viltti, johon kääriytyä. Vaikka maailma on pelottava paikka ja mikään ei elämässä ole varmaa, ajatus siitä, että hyviä ihmisiä on jäljellä, lohduttaa.

Tunteet leviävät sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on rakentunut tunteiden ympärille. Somessa jaetaan kokemuksia kokemuksista. Tunteisiin vetoavat tarinat, vaikkapa kiusatuista nuorista, keräävät paljon jakoja. Ne tarjoavat myötätuntoa ja vertaistukea.

Vuonna 2012 Enkeli-Elisan tarina sai runsaasti huomiota sekä sosiaalisessa mediassa että muissa medioissa. Tarina paljastui myöhemmin keksityksi.

— Jos aletaan vain kertoa tarinoita ja niihin suhtaudutaan kritiikittömästi, totuus menettää merkityksensä, sanoo Mäkelä

Pahimmillaan tarinallistaminen saattaa johtaa ihmisten kyynistymiseen. Tällöin ero totuuden ja valheen välillä liudentuu. Maria Mäkelän mielestä ihmisiltä tulisi odottaa enemmän kertomuskriittisyyttä ja medialukutaitoa.

Teksti ja kuvitus: Kata-Riina Heinonen-Tricarico ja Pauli Salonen