Kaikille ei ole selvää, mistä asioista kunnanvaltuutetut päättävät. Kuntavaalien alla käytävä äänekäs sote-keskustelu ja kummalliset vaalikonekysymykset hämärtävät mielikuvia entisestään.

Monen kuntalaisen käsitys kunnan tarjoamista palveluista on hämärä. Osa jopa kuvittelee, ettei käytä kunnallisia palveluja lainkaan. Asia käy ilmi Suomen Kuntaliiton 1990-luvulta lähtien keräämästä mittavasta tutkimusaineistosta.

– Tämä kertoo siitä, että ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että tiet, kadut, vesi ja sähkö ovat kunnan vastuulla olevia palveluja, kertoo Suomen Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ilmiö on näkynyt myös kuntavaalien vaalikoneissa. Osa vaalikonekysymyksistä on käsitellyt muita kuin kunnan toimivaltaan kuuluvia asioita – ehdokkailta on siis kysytty kantaa asioihin, joihin kunnallispoliitikot eivät voi edes suoraan vaikuttaa.

– Oma toiveeni on, että vaalikoneissa ei kysyttäisi mielipiteitä sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät ole kunnan päätösvallassa.

Äänestäjän on tärkeää voida hahmottaa ehdokkaan arvomaailma, jota vaalikonekysymyksillä pyritään selvittämään. Toisaalta kuntapolitiikkaan liittymättömät kysymykset voivat sekoittaa käsityksiä siitä, mistä kunta oikeastaan päättää.

Pekola-Sjöblomin mukaan tilannetta voisi parantaa esimerkiksi se, että vaalikoneiden alussa kerrottaisiin selvästi, mistä kunnilla on päätösvalta ja mistä ei.

Sote-uudistus tulee vaalikauden puolivälissä

Kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi on perinteisesti koettu sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat, joihin kunnan budjetista kuluu noin puolet.

Tilanne muuttuu, mikäli hallituksen kaavailema sote-uudistus toteutuu. Uudistuksen myötä vastuu sote-palveluista siirtyisi kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta.

Siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat näillä näkymin kunnalispäättäjien tehtäviin vain vaalikauden ensimmäisen puoliskon ajan, on sote myös kuntavaalien keskeinen teema.

Sote-uudistus tulee olemaan tärkeä osa nyt valittavien valtuutettujen tehtäviä. Kaavailtu uudistus on Pekola-Sjöblomin mukaan historiallinen, sillä yhtä suurta muutosta ei kunnissa ole tehty koskaan aiemmin.

– Uudet kunnallisvaltuutetut toimivat muutosagentteina. Heillä on vastuullinen tehtävä suuressa muutoksessa, Pekola-Sjöblom sanoo.

Ympäristö ja koulutus jääneet soten varjoon

Sote-valtainen keskustelu vaalien alla saattaa kuitenkin hämärtää äänestäjien käsitystä siitä, mistä tulevissa vaaleissa oikeastaan äänestetään.

Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo, että kunnan tehtävä on tiedottaa asioistaan niin vaalien alla kuin muulloinkin. Joillain kunnilla tiedottamisessa on Uotin mukaan parantamisen varaa.

– Kaikki eivät ehkä ole tietoisia siitä, mistä kunnat päättävät, koska sote-asiat ovat aina olleet kunnan tehtävistä keskeisin ja tunnetuin, Uoti sanoo.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom muistuttaa, että kunnille jää vielä päätettäväksi monia tärkeitä asioita, kuten koulutus-, kulttuuri- ja ympäristöasiat

– Ehkä kuntien tehtäväkenttä jopa selkeytyy, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden monimutkainen kokonaisuus jää pois, hän pohtii.

Lisää tietoa kuntavaaleista löytyy Kuntaliiton sivuilta osoitteessa www.kuntavaalit.fi ja Oikeusministeriön sivuilta www.vaalit.fi

Grafiikkatyökalu: Piktochart

Teksti: Emmi Vallenius
Kuva: Solveig Wallenius
Grafiikka: Solveig Wallenius, Anna-Maija Lippu