Riikka Lehtinen kokee työpaikallaan häirintää pari kertaa kuukaudessa. Hän työskentelee kolmivuorotyössä HMSHostin palveluksessa erilaisissa ravintoloissa Helsinki-Vantaan lentokentällä.  

– Ennen häirintää tuntui tapahtuvan ainakin kerran viikossa, mutta nykyään hieman harvemmin, Lehtinen sanoo. 

Lehtinen ei ole kokemuksiensa kanssa yksin. Palvelualojen ammattiliitto PAM:in mukaan pelkästään seksuaalista häirintää on kokenut alalla työskentelevistä naisista 45 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia. Seksuaalinen häirintä on kuitenkin vain osa asiakaspalvelutyössä tapahtuvasta häirinnästä. Suurin osa Lehtiseen kohdistuvasta häirinnästä on haukkumista ja huorittelua.  

–Yleensä ihmiset kommentoivat ulkonäköäni ja erityisesti värjättyjä hiuksiani. Toisinaan asiakkaat myös pyytävät minua mukaansa tai kutsuvat minua pantavan näköiseksi.  

Fyysistä häirintää Lehtinen ei ole kokenut. Häiritsijöinä ovat lähes aina asiakkaat.  

– Työkaverini ovat ahdistelleet minua vain hyvin satunnaisesti. Silloinkin asiaan on yleensä puututtu nopeasti, ja kyseiset henkilöt on irtisanottu. Haukkujat eivät ole mikään tietty ihmisryhmä, mutta ehdottelu ja muu seksuaalissävytteinen häirintä tulee yleensä keski-ikäisiltä miehiltä. 

Liitot ohjeistavat 

PAM:in työympäristöasiantuntija Seija Virran mukaan Lehtisen kokemukset vastaavat hyvin asiakaspalvelussa työskentelevien häirintäkokemuksia. Virran mukaan häirintäkokemuksista tulee aina kertoa eteenpäin.  

– Jos häiritsijä on työkaveri, on esimieheen ilman muuta otettava yhteyttä. Jos esimies ei tiedon saatuaan puutu asiaan, hän syyllistyy työturvallisuusrikokseen. Jos häiritsijä on yrityksen omistaja, on paras ottaa heti yhteyttä liittoon. 

Tapaukset, joissa häiritsijänä on asiakas, ovat Virran mukaan hankalampia. 

– Näissä työnantaja on vastuussa työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta. Työpaikalle pitää sopia pelisäännöt siitä, miten tällaisissa tapauksissa menetellään ja myös keskustella rajoista, joita työntekijän ei tarvitse sietää. 

Myös SAK:n, Akavan ja STTK:n vuonna 2016 laatima Tasa-arvo-opas kehottaa työpaikkoja luomaan omat tasa-arvosuunnitelmansa, joissa tuomitaan häirintä ja kaikenlainen kiusaaminen sekä ohjeistetaan toimimaan häirintätilanteissa.  

PAM:issa koulutetaan koko ajan luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja häirinnän ehkäisemiseksi työpaikoilla. Myös jäsenistölle järjestetään vuosittain teemakursseja. Tänä vuonna aiheena on Onko asiakas aina oikeassa. 

Puolustautuminen voi olla vaikeaa 

Lehtisen mukaan häirintään on usein vaikea reagoida millään tietyllä tavalla. 

– Itsensä puolustaminen voi olla hankalaa, kun samanaikaisesti pitää olla kohtelias ja asiakaspalveluhenkinen. Yleensä siinä menee lukkoon, kun joku tuntematon rupeaa kertomaan, mikä ulkonäössäni on hänen mielestään pielessä. 

Liittojen toiminnasta huolimatta Lehtinen ei näe ongelmaan helppoa ratkaisua.  

– En usko, että asiakkaat, jotka käyttäytyvät törkeästi työntekijöitä kohtaan, kohtelevat meitä ihmisinä jatkossakaan. Häirintä on valitettavasti osa asiakaspalvelutyötä, enkä usko, että se tulee muuttumaan lähiaikoina. 

Häirinnästä puhuminen ja kokemuksien jakaminen ovat joka tapauksessa tärkeitä ja auttavat vähentämään ilmiötä ja asenteiden muuttumista.  

Faktoja ilmiöstä 

• PAM:in mukaan asiakkaan tekemää seuksuaalista häirintää on kokenut 45 prosenttia palvelualalla työskentelevistä naisista ja 16 prosenttia miehistä. 
• Seksuaalinen ahdistelu on Suomen laissa tuomittu rikos, jonka enimmäisrangaistus on kuuden kuukauden ehdoton vankeus.

 Teksti ja kuva: Otso Huttunen