Tiedonpuute voi olla syy jattaa aanestamatta

Tiedonpuute voi olla yksi syy alhaiseen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa, arvioi oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Kuntavaalien äänestysprosentti on yleensä selvästi alhaisempi kuin eduskunta- tai presidentinvaaleissa. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi ennakkoon äänestäneiden perusteella, että lopullinen äänestysprosentti voi nousta lähelle 60:tä prosenttia.

Jääskeläisen mukaan on vaikeaa osallistua, jos ei kunnolla tiedä, mistä on kyse. Kunnanvaltuuston työ ei tule niin näkyvästi esille valtamediassa kuin esimerkiksi eduskunnan työ tai presidentin tehtävät.

– Äänestäjät eivät aivan tiedosta sitä, että kunnanvaltuusto päättää kunnassa äänestäjän kannalta hyvin tärkeistä asioista, Jääskeläinen arvioi.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina. Ennakkoon kävi äänestämässä 26,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Lukumäärä tarkentuu vielä, kun rekisteriin lisätään muun muassa ulkomailla annetut ennakkoäänet.

Erityisesti nuorten äänestysprosentit alhaisia

Nuorten, alle 30-vuotiaiden äänestysinto on vähentynyt. Kuntavaaleissa 2012 koko kansan äänestysprosentti oli 58,3, kun taas nuorimpien äänestäjien noin kolmekymmentä, selviää Sami Borgin ja Sari Pirkkalan julkaisusta Kuntavaalitrendit.

Syiksi Borg ja Pirkkala ovat pohtineet esimerkiksi äänestystapahtuman vanhanaikaisuutta. Äänestyksen sähköistäminen voisi heidän mukaansa lisätä etenkin nuorten äänestäjien määrää.

Yksi syy voi myös olla nuorten ehdokkaiden puute. Nuoret eivät välttämättä löydä ehdokasta johon samaistua.

Tuima lähti selvittämään nuorten mietteitä kuntavaaleista.