Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden verkkomedia

  • Ajankohtaiset
    • Journalismiseminaari
    • Vaalit
  • Ajattomat
  • Ihmiset
    • Ystäväkirja
  • Laajat
  • Videot
  • Blogi
    • Vlog
  • Radio Tuima
    • Podcastit
    • Juttusarjat
  • Tuima Magazine
  • SEURAAVAT 100 VUOTTA

Romaniehdokkaiden määrä vähentynyt

0 Kommenttia
 07 huhti 2015   Julkaissut Toimitus


romani_flag

Lait sulkivat romanit äänestyspaikoilta vuosikymmenten ajan. Suomen romanit kaipaavat edelleen parempia vaikutusmahdollisuuksia.

Romanitaustaisten kansanedustajaehdokkaiden määrä on vähentynyt kaksista edellisistä eduskuntavaaleista. Näin arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sarita Friman-Korpela. Hänen mukaansa romaniehdokkaita on näissä vaaleissa noin viisi, kun heitä parhaimmillaan on ollut toistakymmentä.

Taustalla on monenlaisia syitä.

–  Kiinnostusta olisi, mutta kampanjointi on niin kallista, ettei mahdollisuuksia mittavaan mainontaan ole. Taloudellisia resursseja ei romaneilla käytännössä vielä ole paljoa, Friman-Korpela sanoo.

Ehdokkaiden vähentymiseen on vaikuttanut myös vanhemman polven romaniaktiivien ikääntyminen sekä kokemattomuus kampanjoiden organisoinnissa.

Äänioikeutta rajoitettiin 1970-luvulle asti

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys määräsi äänioikeuden yleiseksi. Äänioikeutta kuitenkin rajoitettiin monin tavoin. Äänestämään eivät päässeet esimerkiksi irtolaiset, köyhäinhoidon piirissä olleet tai ne, joita ei ollut merkitty henkikirjoihin.

Friman-Korpelan mukaan rajoitukset vaikuttivat erityisesti Suomen etnisiin vähemmistöihin, romaneihin ja saamelaisiin. Hän arvioi, että vuosikymmenien ajan äänioikeus toteutui vain harvan romanin kohdalla.

– Ennen hyvin harvalla romanilla oli pysyvä osoite. Tuskin liioittelen, jos sanon, että suurin osa oli ilman äänioikeutta.

Suomen romanien poliittisten oikeuksien kehityksestä väitelleen Friman-Korpelan mukaan Suomen virallista romanipolitiikkaa hallitsivat 1960-luvulle asti uskonnollisista tarpeista huolehtiminen ja pyrkimys valtaväestöön sulauttamiseen. Romanien kielelliset ja kulttuuriset ominaispiirteet nähtiin haitallisina. Käytännön keinona toimi romanilaisten sijoittaminen lastenkoteihin.

– Lastenkotisijoitukset traumatisoivat paljon Suomen romaniyhteisöä. Lastenkodeille oli leimallista, että kaikki omaan taustaan liittyvä haluttiin häivyttää. Omaa kieltä, kulttuuria ja elintapoja mustamaalattiin. Erityisesti oman kielen ylläpitäminen tehtiin hyvin hankalaksi, Friman-Korpela kertoo.

Sosiaalihuoltoa tarvinneet saivat äänioikeuden vuonna 1944, irtolaiset ja holhouksenalaiset vasta vuonna 1972.

Poliittisten oikeuksien laajentamiseen vaikutti myös Suomen romanien voimakas muutto Ruotsiin 1960–70 -luvuilla. Ruotsin valtio vaati Suomea 1960-luvulla Suomea parantamaan romanien asemaa.

Oma lippu ja kansallislaulu

Keskiviikkona vietetään romanien kansallispäivää. Huhtikuun 8. päivä muodostui kansallispäiväksi ensimmäisessä kansainvälisessä romanikongressissa Lontoossa 1971. Kongressissa hyväksyttiin myös romanien lippu ja kansallislaulu. Romanit monissa maissa alkoivat nopeasti käyttää kongressissa hyväksyttäjä tunnuksia.

Friman-Korpelan mukaan Suomen romaniyhteisö suhtautui kuitenkin pitkään epäillen omien tunnusten käyttöön. Taustalla olivat erot kansainvälisen ja suomalaisen romaniaktivismin tavoitteiden välillä.

– Kansainvälisessä romanipolitiikassa oli vallalla 1970-luvulla voimakas nationalistinen virtaus. Innokkaimmat puhuivat omasta romanivaltiosta. Suomen romanit eivät halunneet tähän mukaan. Meillä haluttiin, että romanipolitiikka lähtee Suomen kansalaisuudesta ja vähemmistöoikeuksien turvaamisesta ja kunnioittamisesta, Friman-Korpela sanoo.

Kansallispäivä oli ensi kertaa kalenterissa Suomessa viime vuonna.

Teksti: Jarno Miettinen

Kuva: Wikimedia Commons

(Luettu 188 kertaa)
    Jaa artikkeli

Kirjoittanut Toimitus

Lue myös nämä...


Presidentinvaalit lähestyvät – tietääkö kansa, mitä valitsee?

Romanipäivän juhlallisuudet hakevat vielä muotoaan

Valitsemme 8 999 uutta valtuutettua – mistä he päättävät?

Suomi Areena Goes Eduskunta: Miten pärjätä populismille?

  • Haku

  • Suosituimmat julkaisut

    • Kun ammattiauttaja ei saa lapseen tai nuoreen…Kun ammattiauttaja ei saa lapseen tai nuoreen kontaktia, voi apu löytyä koirakaverista  4.4.2018 Maarit Tuovinen käyttää monirotuista Coco-koiraansa apuna perhetyössä. Coco tuottaa lapsille iloa ja auttaa siirtämään huomion…
    • Maahanmuuttajamummo putoaa yhteiskunnan kelkasta –…Maahanmuuttajamummo putoaa yhteiskunnan kelkasta – keravalainen Azizagha Akbari, 71, löysi ainoan ystävänsä oman tyttärensä kautta 16.4.2018 Useimmat maahanmuuttajavanhukset ovat kiitollisia elämästään Suomessa. Heidän on kuitenkin vaikea päästä osaksi yhteiskuntaa ilman ystäviä…
    • 12 vinkkiä muovittomaan elämään12 vinkkiä muovittomaan elämään 15.3.2018 Tiesitkö, että tavallinen suomalainen tuottaa keskimäärin 482 kiloa jätettä vuodessa? Muovi on yksi kolmesta suurimmasta…
    • ”Joskus suurin haaveeni oli saada kilo amfetamiinia…”Joskus suurin haaveeni oli saada kilo amfetamiinia — nyt valmistua päihdeterapeutiksi” 3.3.2018 Syksyllä 2015 Jan-Krister Kinnunen, 42, oli koditon ja alkoholisoitunut rappionarkomaani, joka pisti suoneensa kaiken, mistä…



Toimitus