«

»

Nappikauppaa

Suomalaisten mielenterveyttä hoidetaan yhä useammin lääkityksellä. Vaikka lääkkeistä on apua monille, ne saattavat myös turruttaa ihmisen.

Silja sairastui psykoosiin viime keväänä. Hänet vietiin Auroran sairaalan päivystykseen, jossa hoitaja antoi rauhoittavia lääkkeitä. Kahden päivystyksessä nukutun yön jälkeen hänet siirrettiin viikoksi avo-osastolle. Lääkärin diagnoosin mukaan Silja oli kannabispsykoosissa.

– Mennessäni sairaalaan olin todella sekaisin. Oloni tasaantui siellä hiljalleen saadessani lääkitystä, mutta uskon lepäämisen auttaneen minua eniten, hän kertoo.

Silja jäi sairaslomalle: hän otti etäisyyttä sekä työpaikkaansa että opiskeluihinsa yliopistolla.  Lääkitys vaihdettiin ketiapiinipohjaiseen Seroquel Prolong -valmisteesen. Lääke kuuluu antipsykootteihin, ja sitä käytetään muun muassa kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekä skitsofrenian hoidossa.

Seuraavat kaksi kuukautta Silja söi lääkkeitä ja kävi säännöllisesti avohoitotapaamisissa. Kela korvasi lähes kokonaan yli sata euroa kuussa maksavat lääkkeet.

Silja pyysi lääkäriltä mahdollisimman pientä annosta, mutta toivetta ei huomioitu. Kun hän kyseli sairaanhoitajalta lääkkeestä ja sen sivuvaikutuksista, tämä totesi ettei hänen tule murehtia moisesta. Siljan mielestä määrätty lääkeannos oli aivan liian suuri.

– Huomasin tuntevani oloni todella tasaiseksi, oikeastaan liian tasaiseksi. En enää kyennyt tuntemaan mitään normaalisti.

Elämää lääkepöhnässä

Seuraavat kaksi kuukautta olivat Siljalle unentäytteisiä ja tasapaksuja. Hän nukkui helposti 14 tunnin yöunia, kun sängystä nouseminen tuntui aamulla mahdottomalta. Olo oli jatkuvasti nuutunut ja nälkäinen: painoa tuli kahdessa kuukaudessa kymmenen kiloa lisää.

– Nälkä oli loputon. Vaikka söin ihan normaalia ruokaa, en tuntenut oloani lainkaan täydeksi.

Äkillinen lihominen huolestutti entistä urheilijaa. Kun Silja valitti asiasta lääkärille, tämä ei ottanut asiaa vakavasti: lääkärin mukaan kyse oli vain luonnollisesta ilmiöstä, joka johtui aktiivisuuden vähenemisestä. Ketiapiinin hyvin yleinen haittavaikutus on painonnousu, ja lääke yhdistetään myös kasvavaan diabetesriskiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Silja kevensi ruokavaliotaan huomattavasti ja alkoi lenkkeillä päivittäin. Paino lakkasi nousemasta, muttei myöskään laskenut. Hän pyysi lääkäriltä pienempää lääkeannosta, mutta tämä ei suostunut. Silja koki ettei häntä kuunneltu lainkaan. Hän halusi pureutua psykoosin syihin – ei niinkään seurauksiin. Sen sijaan lääkitys esitettiin ainoana vaihtoehtona.

– Olin kuin ihmisklöntti: paisunut, väsynyt, saamaton ja turta, Silja kuvailee.

Sanoista tekoihin

Kahden kuukauden ketiapiinikuurin jälkeen Silja lopetti lääkityksen omatoimisesti. Satunnaisina päivinä hän unohti ottaa lääkkensä, jolloin olo kohentui huomattavasti. Lopulta hän päätti lopettaa kokonaan.

– Kun lopetin kuurin tuntui siltä, kuin olisin saanut oman itseni: persoonani ja iloisuuteni takaisin, Silja toteaa.

Lopulta hän kertoi lääkärilleen lopettaneensa kuurin. Lääkärin mukaan näin ei tullut menetellä, vaan kuuri tulisi lopettaa hitaasti ja valvotusti. Tämän jälkeen Siljalle kuitenkin myönnettiin pienempi annoskoko.

Silja itse uskoo psykoosin olleen monien tekijöiden summa. Hän juhli paljon ja riehakkaasti, vaikka stressi ja huolet täyttivät arjen. Lopputuloksena oli alakuloinen ja vainoharhainen ihminen.

– Vaadin tuolloin itseltäni liikoja. Aikaa rauhoittumiseen ei ollut.

Pitkällä tähtäimellä kokemus on tehnyt Siljasta entistä vahvemman ihmisen. Tulevaisuuden potilaita ajatellen hän kuitenkin peräänkuuluttaa hoidettavan kuuntelemista: omia mielipiteitä ja tahtoa.

– Ilman selkeitä sivuvaikutuksia olisin tuskin ymmärtänyt etten oikeasti tarvitse pitkäaikaislääkitystä, vaan elämäntapamuutoksen. Lääkkeet auttoivat minut pahimman yli, mutta toivoisin tulevaisuuden mielenterveydenhoidossa olevan tarjolla enemmän vaihtoehtoja.

Psyykenlääkkeet

Noin 700 000 suomalaista käyttää vuosittain jotakin mielenterveyslääkettä: heistä 400 000 syö masennuslääkkeitä. Karkeasti psyykenlääkkeet voidaan jakaa antipsykootteihin eli neurolepteihin, masennuslääkkeisiin, mielentasaajiin, ahdistuslääkkeisiin sekä uni- ja nukahduslääkkeisiin. Näitä voidaan kuitenkin myös käyttää ristiin – ei ainoastaan nimensä mukaisiin käyttötarkoituksiin.

Kaikilla psyykenlääkkeillä voi ilmetä eriasteisia sivu- ja haittavaikutuksia, jotka riippuvat osin annoksesta. Antipsykoottien haittavaikutukset ovat yleensä motorisia: levottomuutta, painon nousua, diabeteksen kehittymistä, seksuaalisia toimintahäiriöitä tai lieviä pakkoliikkeitä.

Teksti: Hanna Korhonen

Kuvat: Hanna Korhonen ja Tiina Eloranta

Kommentoi:

Your email address will not be published.


eight + 3 =