«

»

Naisia ei saa syyllistää epätasa-arvosta

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää naisten oikeuksien kunniaksi. Edes täällä Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu. Etenkin työelämässä epäkohtia on paljon ja silti syy sysätään usein naisten itsensä niskoille.

Suomessa naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat EU-maiden suurimpia. Samaan aikaan suomalaiset naiset tekevät enemmän työtunteja kuin useissa muissa maissa.

– Naiset ovat ahkeria ja pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä, mutta saavat siitä suhteessa vähemmän palkkaa kuin miehet, sanoo palkkaeriarvoisuuden politiikasta väitöskirjaa tekevä tutkija Milja Saari.

Miesten ja naisten palkkaero on tällä hetkellä 18 prosenttia, joista vajaa puolet selittyy järkevillä syillä kuten työntekijän taustalla, koulutuksella tai työsektorilla. Jäljelle jäävää kymmentä prosenttia ei pystytä vastaavanlaisilla mittareilla selittämään. Saaren mukaan se saattaa osin selittyä sukupuolisyrjinnällä.

Akavan tasa-arvoasiantuntijan Tarja Arkion mukaan toinen työelämän tasa-arvon epäkohta ovat uralla yleneminen. Naisten ei ole yhtä helppoa päästä johtotehtäviin kuin miesten.

 

Palkkaerojen syyt syvällä historiassa

Naisten ja miesten epätasa-arvoista asemaa selittää historiassa ja yhteiskunnan rakenteissa moni syy.

– Suurin syy löytyy ihmisten arvostuksesta ja asenteista. Miesten työpanosta on arvostettu joka elämän alueella enemmän. Naiset ovat aikoinaan joutuneet tulemaan työelämään jo lähtökohtaisesti surkeilla palkoilla, Saari sanoo.

Toinen syypää löytyy sukupuolirooleista, joihin liittyy myös työn ja perheen yhteen sovittaminen. Saaren mukaan naiset joutuvat tekemään niin kutsuttua kaksoistyöpäivää, sillä edelleen Suomessa naiset tekevät suurimman osan kotitöistä. Tämä johtaa siihen, ettei naisten työpäivä jousta yhtä paljon kuin miesten, jolloin naisten uralla eteneminen vaikeutuu.

Sekä Saari että Arkio nostavat palkkaerojen yhdeksi suurimmista syistä nuorten naisten määräaikaiset työsuhteet. Vuonna 2010 alle 35-vuotiaista joka kolmas nainen oli määräaikaisessa työsuhteessa kun miehillä vastaava luku oli joka seitsemäs.

– Tämä vaikuttaa suoraa naisten palkkakehitykseen. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei lisää palkkaa voi vaatia, jos työsuhde on esimerkiksi puolivuosittain katkolla, Saari summaa.

 

Naiset eivät ole syyllisiä

Usein tasa-arvokeskustelu kääntyy siihen, että naisia patistetaan olemaan rohkeampia ja reippaampia vaatimaan lisää palkkaa. Saari tyrmää naisten syyllistämisen.

– Näkemys, jonka mukaan palkkaerot ovat naisten omaa syytä, kääntää tehokkaasti katseen pois hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vastuusta palkkaeriarvoisuuden poistamisessa.

Saaren mielestä yksittäisiä naisia ja heidän valintojaan on turha syyttää palkkaeroista, sillä työelämän rakenteet estävät sen, että naiset voisivat itse vaikuttaa palkkaeron kaventamiseen omalla työpaikallaan.

– Naisten on mahdoton vaatia omia etujaan, jos yhteiskunnan rakenteet eivät mahdollista sitä.

Arkio uskoo kuitenkin naisten omiin vaikutusmahdollisuuksiin työpaikalla. Arkio mielestä naisten pitäisi uskaltaa kilpailuttaa työnantajia enemmän.

– Naisten kannattaa vaatia työpaikallaan myös esimerkiksi perheystävällisiä kokouskäytäntöjä siten, etteivät kokoukset sijoitu esimerkiksi aikaiseen aamuun, Arkio neuvoo.

 

Nuoria pitää tukea

Ratkaisuja työelämän epätasa-arvoon voi hakea monelta eri tasolta. Toimintamalleja löytyy niin lainsäädännön tehokkaammasta toimeenpanosta kuin työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmista.

Saari mainitsee yhtenä tehokkaana välineenä tasa-arvo ajattelun valtavirtaistamisen.

– Tasa-arvo näkökulma pitäisi ottaa mukaan kaikkeen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin. Kaikissa asioissa pitäisi ajatella, mitä tämä tarkoittaa naisten ja miesten kannalta, ja miten tässä kohtaa voitaisiin edistää tasa-arvoa.

Nuoret pystyvät vaikuttamaan tasa-arvoon koulutusvalinnoillaan. Saari muistuttaa, että nuorien on todella helppoa valita omalle sukupuolelleen tyypillinen ammatti, ja heitä pitäisi tukea erilaisissa ammatinvalinnoissa.

Saari ja Arkio ovat yhtä mieltä, että opoja ja opettajia pitäisi kouluttaa siten, että he osaisivat tunnistaa ja purkaa nuorten stereotypiota mies- ja naisammateista.

– Jo peruskoulussa nuorten pitää saada neutraalia tietoa ammateista, sekä siitä, että naisista voi tulla lentäjiä ja pojista sairaanhoitajia, Arkio sanoo.

 

 

Fakta: Koulutus ei vähennä palkkaeroja

Edes hyvä koulutus ei näytä tasoittavan palkkaeroja miesten ja naisten välillä. Päinvastoin. Mitä korkeammin koulutettuja ihmiset ovat, sitä suurempi on naisten ja miesten välinen palkkakuilu.

Vuonna 2008 peruskoulutasoisilla työntekijöillä palkkaerot ovat 21 prosenttia, toisen asteen koulutuksella 22 prosenttia ja korkeasti koulutetuilla jopa 26 prosenttia. Tutkija Milja Saaren mukaan kyseessä on yksi työelämän epätasa-arvoisuuksista: Suomessa koulutus ei realisoidu naisten osalta paremmiksi palkoiksi.

 

Teksti: Miina Hakala
Kuvat: sxc.hu

7 comments

  1. Mertsi Murmann says:

    Naisten ja miesten välistä palkkaeroa selittää myös eri työehdot; naiset suosivat tutkimuksen mukaan mahdollisuutta saada enemmän vapaa-aikaa, miehet enemmän palkkaa. Toinen vaikuttaja on miehiä runsaammat sairaspoissaolot ja kolmantena miesten suurempi työmäärä, kuten keskustelussa on aiemmin todettu.

    Sukupuolten tasa-arvon tavoittelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta tilastoihin ja tarkkoihin laskelmiin on syytä paneutua tarkasti.

  2. Asioista perillä oleva taho says:

    Jo 1980-luvulla, kun itse olin peruskoulussa, oli täysin selvää, että naisesta voi tulla lentäjä. Tai insinööri.

    Yksikään nainen vain ei halua sellaiseksi. Liian rasittavaa ja liian nörttimäistä. Mieluummin ollaan lääkärihoitajia.Ja sitten itketään, kun kosmetologi ei pääse samoille palkoille kuin diplomi-insinööri.

  3. loukkaantunut lukija says:

    Mielenkiintoinen juttu ja tärkeä aihe, josta on hyvä käydä jatkuvaa keskustelua!

    Objektiivisuuden ja tasa-arvon toteutumisen nimissä olisi kuitenkin ollut mukavaa kuulla myös toista osapuolta. Esimerkiksi emeritustutkija Pauli Sumanen olisi ollut eri mieltä kahden jutussa haastatellun asiantuntijan kanssa.

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/04/07/miehet-painavat-toita-niska-limassa–naiset-eivat/20104864/139

    Sumasen vuonna 2009 julkaistu tutkimus tarjoaa myös vaihtoehtoisen syyn naisten palkoista kadonneelle kymmenelle prosentille. On hieman kyseenalaista tuoda jutussa esiin pelkästää “Se saattaa osin selittyä sukupuolisyrjinnällä”, kun tarjolla olisi ollut myös hyväksyttyä tutkimustietoa.

    En ole varmasti oikea henkilö arvioimaan, mikä tilanne oikeasti on, kun tulo- tai ansioerot näyttävät jakavan mielipiteitä myös tiedeyhteisön sisällä. Toivoisin kuitenkin objektiivista ja rakentavaa lähetymistä asiaan. Nykyisen tietämyksen valossa naisen euro näyttäisi olevan ainakin sata senttiä. Sumasen mukaan, miehet tosin ovat oikeasti se alipalkattu sukupuoli.

    Näin arvolatautuneilla väitteillä varustettu juttu mielestäni huijaa lukijaa ja levittää mahdollisesti virheellistä tietoa. Toivon korjauksia tai vastinetta.

  4. Tikutaku says:

    Joo, hienoa, nuoria naisia tukemaan taas. Joku projekti taas vetämään – maksaa vaikka miljoonia, veronmaksajat maksaa. Saadaan taas joku sisko työllistettyä projektinvetäjäksi.

    Suomessa Euroopan sukupuolittunein syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys. Itsemurhaluvut nuorilla miehillä maailman kärkiluokkaa. Koko sukupuolitutkimus pelkästään feminostisen ideologian näytelmä. Tasa-arvoyksiköt pelkästään naisia.

  5. Panu Horsmalahti says:

    Onko tutkijat ottanut huomioon sen, että miehet tekevät vuodessa 20% enemmän työtunteja?

    “Suomessa koulutus ei realisoidu naisten osalta paremmiksi palkoiksi.”

    Tottakai realisoituu, jos menee opiskelemaan oikeita aloja. Humanisteista on naisia 80%, ja ei ole mitään väärää että historianopiskelija saa paljon vähemmän palkkaa kuin diplomi-insinööri. Jos on eri mieltä, kannattaa kommunismia. Kannattaisi kouluttautua insinööreiksi jos kiinnostaa korkeammat ansiot.

  6. tomppeli says:

    Naisten tuntipalkat ovat samaa tasoa kuin miesten tai hiukan paremmat. Naisten ansiot (ei siis palkat) ovat kuitenkin hiukan huonommat, koska naiset tekevät vähemmän työtunteja. Kun ajetaan palkkatasa-arvoa, ajetaan siis kaiken järjen mukaan pitempiä työpäivä ja vuosia naisille. Onnea vaan!

  7. Pentti says:

    Tilastotietojen mukaan miehet tekevät 20% enemmän työtunteja kuin naiset. Tulisiko samasta työstä saada sama palkka, vaikka toinen tekee 20% pidempää päivää?

Kommentoi:

Your email address will not be published.


5 − = two